Riittiönjärvi kunnostetaan imuruoppauksella ja kemikaalikäsittelyllä

Riittiönjärveä yritettiin kunnostaa toukokuussa 2002 kemikaalikäsittelyllä, mutta toimenpide ei onnistunut – leväkukinnot toistuvat kesäisin.

Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto antoi maaliskuussa 2005 luvan Riittiönjärven kunnostamiseen imuruoppauksella ja kemikaalikäsittelyllä.
Lounais-Suomen Ympäristökeskus myönsi maaliskuussa 2006 Riittiönjärven kunnostus II – hankkeen kokonaiskustannuksien rahoitukseen 50 %:n avustuksen, Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:sta.

Riittiönjärven kunnostustoimenpiteet: järven imuruoppaus ja kemikaalikäsittely toteutetaan kesän 2006 aikana.

Riittiönjärven rantamilla oleville pelloille rakennetaan kesä-heinäkuussa suurikokoiset altaat ja niitä ympäröivät maavallit. Matalat ja liettyneet rannat ruopataan ja rantakortteikko poistetaan pitkäpuomikoneella.

Järven pohjassa oleva pehmeää ja hapeton pohja-aines, noin 22.000 m³, imuruopataan ja pumpataan altaisiin laskeuttamista varten.

Imuruoppauksen jälkeen järvivedessä olevat ravinteet ja muut yhdisteet sidotaan ja saostetaan PAX-18 ja Ferix-3 kemikaalikäsittelyllä.

Hankkeen taustaa

Riittiönjärvi on Rymättylässä sijaitseva pienikokoinen järvi (4 ha, keskisyvyys 1 m). Se sijaitsee kunnan lounaispuolella, suuremman järven, Kirkkojärven länsipuolella.
Riittiönjärven pintaa laskettiin 1930 –luvulla 70 cm. Tavoitteena oli saada lisää viljelysmaata. Nykyään Riittiönjärvi onkin matala ja rehevöitynyt ja sitä uhkaa umpeen kasvaminen. Järvi on toiminut alueella valumavesien "saostusaltaana", joka on vuosien mittaan kerännyt pelloilta, talouksista ja metsistä tulevat valumavedet.

Riittiönjärvestä kulkee oja läheiseen Kirkkojärveen. Ojan kautta kulkeutuu valumavesiä Kirkkojärveen, jonka kunnostustoimenpiteet ovat onnistuneet. On hyvin tärkeää että myös Riittiönjärvi kunnostetaan eikä se enää uhkaa Kirkkojärven tulevaisuutta valumavesillä.

Riittiönjärven virkistyskäyttömahdollisuudet ovat olleet jo vuosikymmenien ajan vähäiset.

Runsas vesikasvillisuus estää veneellä liikkumisen ja jokakesäiset leväkukinnat ovat vieneet ranta- ja mökkiasukkaiden uimahalut.

Järven suojelun tarpeeseen herättiin 90 -luvun lopulla. Riittiönjärveä yritettiin kunnostaa toukokuussa 2002 kemikaalikäsittelyllä, samaan tapaan kuin Kirkkojärveä, mutta siinä ei onnistuttu; leväkukinnot toistuvat kesäisin (kuvat 3 ja 4).

Kevättalvella 2003 Riittiönjärven pohjasta otettiin näytteitä, joista ilmeni, että järven pohjassa on pehmeää ja hapetonta ainesta noin 70 cm. (kuvat 5-9).

Hankeen tavoitteet 2004 – 2007

1. Riittiönjärven kunnostuksen jatkaminen
2. Järven virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen
3. Jätehuollon parantaminen
4. Ympäristön laadun ja turvallisuuden (sinileväkukinnat pois) parantaminen
5. Hankkeen tuloksista tiedottaminen Lounais-Suomen alueella
6. Hankkeen eri vaiheiden dokumentointi; kuvin, tekstein ja tutkimustuloksin.

Toimenpiteet 2004 – 2007

1. Talouksista tulevan kuormituksen poistamien
   1. Talous/peltovesiä puhdistavien pienpuhdistamojen asennukset 2004
   2. Talousvesien ohjaaminen viemäriverkostoon 2006
2. Viljelyksiltä tulevan kuormituksen vähentäminen ja seuranta 2004 - 2007
3. Altaiden ja penkereiden rakentaminen imuruoppausmassojen sijoittamiseen 2006
4. Alueella olevien teiden korottaminen 2006
5. Matalien, liettyneiden rantojen ruoppaaminen ja rantakortteikon poistaminen 2006
6. Lietteen ja pohjaan mädäntyneiden kasvien poistaminen (70 cm) imuruoppauksella 2006
7. Järvivedessä olevien ravinteiden ja muiden yhdisteiden sitominen ja saostaminen PAX-18 ja Ferix-3 kemikaalikäsittelyllä 2006.
8. Imuruoppausmassojen muokkaus pelloksi 2007
9. Vanhojen ojien kaivaminen auki peltojen reunoilta 2007
10. Salaojajärjestelmän ja salaojakaivojen toimivuus tarkastetaan 2007
11. Peltojen maisemointi ja nurmikylvöt 2008

Odotettavissa olevat tulokset

1. Järven veden laatu paranee heikosta erinomaiseksi.
2. Kuormitus Kirkkojärveen päin poistuu.
3. Järven virkistyskäyttömahdollisuudet monipuolistuvat.
4. Seudun houkuttelevuus asuin- ja lomanviettokohteena lisääntyy.
5. Jätehuolto alueella kehittyy.
6. Ympäristön laatu ja turvallisuus (sinileväkukinnat poistuvat) parantuu.
7. Ympäristötietoisuus ja oma-aloitteiset ympäristöteot lisääntyvät Rymättylän kunnassa.
8. Halukkuus ja vapaaehtoisuus ympäristötekoihin kasvaa koko Lounais-Suomen alueella.
9. Toteutettu järven kunnostus toimii esimerkkinä alan opiskelijoille ja tarjoaa materiaalia heidän opinnäytetöihinsä.
10. Vastaavien hankkeiden kanssa työskentelevät saavat tietoa hankkeen vaiheista ja tuloksista

Kunnostustöiden vaikutusten tarkkailu
Kunnostustöiden vaikutuksia vesistöön seurataan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman ja toimenpidemääräysten mukaan.
Kunnostustöiden vaikutuksia kalastoon seurataan Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman ja toimenpidemääräysten mukaan.

Hankkeen yhteistyötahot

1. Lounais-Suomen ympäristökeskus; rahoitus, tutkimus, ohjaus ja valvonta
2. Rymättylän kunta; rahoitus ja muu yhteistyö
3. Varsinais-Suomen TE-keskus; kalataloudellinen neuvonta
4. Ympäristö Ojansuut, Kokemäki; kemikaalien levitys
5. Turun Yliopisto, Biologian laitos; tutkimusten toteutus; kunnostustöiden vaikutukset vesistöön ja kalastoon
6. Kemira; kemikaalit
7. Ramboll Finland Oy; penkereiden ja altaiden suunnittelu
8. Ari Vainio Oy; imuruoppaus
9. MTT, Jokioinen; pienpuhdistamot
10. Maanomistajat; vapaaehtoistyö, rahoitus
11. Kuntalaiset; vapaaehtoistyö

Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Hankkeen kokonaiskustannukset: 168.000 euroa.
Hankkeen rahoitus:

1. Avustukset: Lounais-Suomen ympäristökeskus
   1. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR 23 %
   2. Kansallinen rahoitusosuus 27 %
2. Muu rahoitus
   1. Yksityinen rahoitus 43 %
   2. Rymättylän kunta 7 %

Projektin vetäjä
Matti Arvonen
Puh. 0400-523888