Kirkkojärvi on 42 hehtaarin suuruinen järvi Rymättylässä. Järven suurin syvyys on yli 4 metriä keskisyvyyden ollessa 2,9 metriä. Keskimääräinen tilavuus on noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Veden viipymä on noin 1,2 vuotta. Valuma-alueen laajuus ilman Kirkkojärveä on noin 3,1 km2, josta peltojen osuus on 31 %. Valuma-alueella sijaitsee 4,5 hehtaarin kokoinen Riittiönjärvi, joka laskee Kirkkojärveen. Kirkkojärveen tuo lisäksi vettä kaksi suurempaa ojaa ja siitä on yhteys matalaan merenlahteen Lyhtyjärven kautta. Kirkkojärvi on saaristomeren valuma-aluetta.

1980-luvulla Kirkkojärven tila huononi ja ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota negatiiviseen kehitykseen. Tällöin alettiin vaatia jotain tehtäväksi tilanteen eteen. Silloinen Turun vesi- ja ympäristöpiiri otti Kirkkojärven erityisseurantaan 1989. Järven tilan parantamiseksi perustettiin 1992 Kirkkojärvitoimikunta. Vuonna 1991 Turun vesi- ja ympäristöpiiri teki järvestä kattavan selvityksen. Ensimmäinen 5-vuotishanke käynnistettiin 1997. Toisen hankekauden aikana vuosina 2002-2004 toteutettiin kemikaalikäsittelyt Kirkko- ja Riittiönjärvellä. Kemikaalikäsittely liittyi Riittiönjärven ensimmäiseen kunnostushankkeeseen.

Kolmannella hankekaudella vuosina 2005 -2006 toteutettiin sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävä kemikaalikäsittely Kirkkojärvelle. Vuonna 2005 toteutettiin haja-asutusalueen jätevesikysely ja paineviemäröintiä näille alueille ruvettiin suunnittelemaan. Paineviemäröintiä rakennettiin vuosina 2006 ja 2007. Riittiönjärvi ruopattiin 2006 ja kemikaalikäsiteltiin alumiinikloridilla 2007. Paineviemäröinti, ruoppaus ja kemikaalikäsittely toteutettiin Riittiönjärven toisessa kunnostushankkeessa.

Nykyisin järvien valuma-alueen pellot ovat joko kesannoituja tai viljan viljelyksessä. Vuoden 2006 aikana perustetun Ahteentaantien vesiosuuskunnan paineviemäröinti pienentää oleellisesti molempiin järviin tulevan jätevesikuormituksen. Nykytilanteessa maataloudesta ei tule enää niin suurta kuormitusta kuin menneinä vuosina. Kirkkojärveen laskevien isoimpien ojien suille on rakennettu laskeutusaltaat.

Kirkkojärven suurin kuormitus syntyy, kun pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet pääsevät takaisin vesimassaan. Pohjasedimentin fosforikuorma on sisäisen kuormituksen ylläpitäjä. Sisäisen kuormituksen pienentämiseen vaikutetaan biomanipulaatiolla sekä ~ kemikaalikäsittelyllä. Vahvan sisäisen kuormituksen takia pohjan kunnostus on välttämätöntä Kirkkojärven hyvän ekologisen kunnon saavuttamiseksi sekä virkistyskäytön mahdollistamiseksi.

Pohjasedimentin ruoppaus ei tule kyseeseen laajan ruopattavan alan ja suurten kustannusten takia. Hankekauden tavoitteena on, että järvi pysyy jatkossa hyvässä kunnossa ilman uusia toimenpiteitä. Pohjasedimentin kemikaalikäsittelyä varten haetaan ympäristölupaa Aluehallintovirastolta. Noin vuoden kestävä ympäristölupaprosessi on raskas pienelle yhdistykselle, joten siihen sitoutuu voimavaroja. Rahoitustarve muodostuu suunnittelu-, lupa-, seuranta- ja toteutuskustannuksista.

Kirkkojärvi kuuluu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tutkimusseurantaan ja vuodesta 1990 eteenpäin vedenlaadusta on olemassa erittäin kattava tutkimussarja. Kirkko- ja Riittiönjärven tilaa on seurattu kemikaalikäsittelyn ja ruoppauksen ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vedenlaadun seurantaa on tarkoitus jatkaa nykyisen kaltaisena. Vesistöseurantaa toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä laaditun tutkimussuunnitelman ja ympäristölupavelvoitteiden mukaisesti.

Kemikaalikäsittelyllä ei ole vaikutusta valuma-alueeseen eikä näin ollen ulkoiseen kuormitukseen. Pyrkimyksenä on pienentää sisäinen kuormitus järven sietokyvyn tasolle. Vedenlaatua saostus parantaa poistamalla eliöille käyttökelpoisia ravinteita kierrosta. Pohjasedimentti muuttuu ominaisuuksiltaan ravinteita pidättäväksi. Tästä on olennainen hyöty järven vedenlaadun kannalta. Plankton- ja pohjaeläimistöön ei saostuksella ole merkittävää vaikutusta.

Kalastotutkimuksia on tehty Kirkkojärvellä vuosittain vuodesta 1996 lähtien. 1990-luvulla kalakanta oli todella suuri ja 2000-luvulla kalakannan oli todettu hieman pienentyneen. Nykytilanteessa Kirkkojärven kalasto on yksittäisten katiska kalastusten perusteella ylisuuri mikä aiheuttaa rehevöitymistä ja voimistaa sisäistä kuormitusta. Biomanipulaatio on tärkeä tekijä, jolla Kirkkojärvi pyrkii osaltaan pienentämään järvien sisäistä kuormitusta. Tulevan hankekauden tavoitteena on saattaa järvien kalaston rakenne ekologisesti paremmaksi.

Rymättylän Kirkkojärviyhdistys ry jatkaa aktiivisesti järvistä kertovaa viestintää. Viestintä on tärkeä osa kunnostushanketta, jolla hankkeen tuomat muutokset ja hyödyt tuodaan esille. Tämä on edellytys, jotta kunnostustyöhön saadaan toimijoita sekä rahoitusta.

Jäsenmäärän kasvattamiseksi laaditaan suunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan hankekaudella. Alueen ihmisiä aktivoidaan toimimaan ympäristönsä tilan turvaamiseksi ja parantamiseksi.

Hankerahoituksen hakeminen ja saaminen on edellytys yhdistyksen toiminnalle. Hankekaudella tulee varata rahoitus ammattimaista suunnittelua varten. Asiantunteva suunnittelutyö on ehdoton edellytys kunnostustoimenpiteiden onnistumiselle. Hankkeiden rahoitus tulee Kirkkojärviyhdistykseltä, Naantalin kaupungilta, omarahoituksena talkootyöllä sekä eri lähteistä saatavina projektirahoituksina. Hankkeessa tarvitaan runsaasti etukäteissuunnittelua, joten tuesta haetaan ennakon maksamista. Kirkkojärviyhdistys joutuu mahdollisesti rahoittamaan kunnostustoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta osittain lainarahoituksella.

Kustannusarvio täsmentyy sen jälkeen, kun järvestä tehdään perustutkimukset ja nähdään tarvittavat toimenpiteet.

Hankkeen aikatauluksi on kaavailtu 3 vuotta. Ympäristöhankkeissa ylipäätään aikajänne tulee olla riittävän pitkä, jotta luvanvaraiset toimenpiteet projektille   ehditään toteuttaa ja varsinaisia muutoksia ehditään havaita. Kirkkojärven kemikaalikäsittely on suunniteltu toteutettavaksi kesällä 2025. Vesistöseuranta toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat huomattavasti. Kun leväkasvustot pienenevät ja harvennevat, veneily ja uiminen tulee jälleen mahdolliseksi koko avovesikauden aikana. Virkistyskäyttöarvon paraneminen vaikuttaa positiivisesti järven käyttäjiin.

Yhdistyksen hallitus on suunnitellut palkkaavansa osa- aikaisen projektivastaavan huolehtimaan projektin onnistumisesta.  Kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen varataan riittävät henkilö- ja muut resurssit. Kemikaalikäsittelyyn tarvitaan kemikaalintoimittaja sekä levitystyön suorittaja. Hankkeessa tullaan suorittamaan kilpailutus, jolloin aikaisemmin mukana olleet yritykset voivat muuttua.

Tavoitteet vuosille 2024 -2026 ovat:

• Vähentää sisäinen ja ulkoinen kuormitus järvien sietokyvyn sallimalle tasolle.
• Parantaa Kirkkojärven tilaa pohjasedimentin kemikaalikäsittelyllä.
• Saattaa järven kalaston rakenne ekologisesti paremmaksi hoitokalastuksen ja istutusten avulla.
• Nostaa Kirkkojärven vedenlaadun yleisen vedenlaatuluokituksen mukaista luokitusta hankekauden aikana tehtävillä toimenpiteillä.
• Jatkaa monipuolista vesistöseurantaa ja tutkimustiedon tuottamista yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
• Järvien vaikutuspiirissä olevien ihmisten aktivoiminen toimimaan vesiensuojelutyössä ja yhdistyksen jäsenmäärän kasvattaminen.
• Toteuttaa viestintää hankkeen etenemisestä ja tuloksista sekä lisätä ympäristötietoisuutta järvien vaikutusalueella.
• Hankkia tarvittavat rahoitusjärjestelyt tulevan hankekauden ja yhdistyksen pitkäjänteisen toiminnan takaamiseksi.